Ájtte-musea lea sámekultuvrra váldomusea Ruoŧas ja duottarguovlluid luonddu ja kultuvrra spesiálamusea. Dat lea Jåhkåmåhkkes/Johkamohkis áibbas náhpegierddu davábealde ja rahppojuvvui álbmogii geassemánus 1989. Ájtte lea julevsámegiela sátni ja mearkkaša áitti. Áittis seailluhit divrras gálvvuid, nu ahte Ájtte-musea lea báiki, gos seailluhit sápmelaččaid divrras gálvvuid, vai daiguin sáhttet ávkkástallat sámekultuvrii laktáseaddji dutkamušas, ovddidanbarggus ja skuvlemis. Musea ulbmil boahtá ásahusas: musea bargun lea fuolahit mearkkašahtti, sámekultuvrii laktáseaddji museadoaimmain Ruoŧas, doaibmat Ruoŧa duottarguovlluid spesiálamusean sihke bálvalit duottarguovlluide čuohcci mátkkošteapmi dieđihanguovddážin.
Musea muitala dokumenteremiin ja dutkamušain, čájáhusaiguin ja almmustahttimiiguin sámekultuvrras ja sápmelaččaid kulturoidnosiin, váttes birasdiliin eallimis ja ceavzimis sihke ekologalaš ja oppalaš perspektiivva bokte luonddu ja kultuvrra birra. Musea čájáhusat gieđahallet sámedujiid ja -gávttiid, sápmelaččaid oskkoldaga ja mytologiija, boazodolliid eallima ja luondduealáhusa vássánáiggis otná beaivái; lassin čájáhusat gieđahallet máilmmi árbečuozáhat Laponia.
Museaviesu olggobealde, museapárkkas, čájehuvvojit sápmelaš visttit. Museai gullá maiddái šaddodieđalaš duottaršaddogárdi, mii lea rabas olles šaddanáigodaga. Šaddogárddis sáhttá oahpásnuvvat luonddutiippaiguin, main šaddá guovllu šattolašvuohta.
Musea dokumentere ja čoaggá sápmelaččaid eallimis muitaleaddji, kultuvrii ja lundui laktáseaddji diŋggaid ja arkiivamateriála sihke čuovgagovaid. Musea čoakkáldagain leat sullii 10 000 kulturhistorjjálaš diŋgga, 100 000 čuovgagova ja 50 000 lundui laktáseaddji bihtá.
Fidnui oassálasti olbmot:
Elisabeth Pirak-Kuoljok, museajođiheaddji
Sunna Kuoljok, prošeaktabargi
Ann-Catrin Blind, prošeaktabargi
Sunna Kuoljok
sunna.kuoljok(a)ajtte.com
