Sámemusea Siida lea Suoma sápmelaččaid álbmotmusea ja váldegottálaš spesiálamusea. Musea seailluha Suoma sápmelaččaid vuoiŋŋalaš ja ávnnaslaš kultuvrra čoakkáldagainis ja čájeha dan čájáhusain ja almmustahttimiin. Musea váldoulbmilin lea duvdit sápmelaččaid identitehta ja kultuvrralaš iešdovddu. Sámemuseas leat sámekultuvrra seailluheaddji guoibmemuseat Davviriikkain ja Ruoššas. Musea lea maiddái máilmmi álgoálbmogiid museaid fierpmádaga lahttu.
Ájtte-musea lea sámekultuvrra váldomusea Ruoŧas ja duottarguovlluid luonddu ja kultuvrra spesiálamusea. Dat lea Johkamohkis áibbas náhpegierddu davábealde ja rahppojuvvui álbmogii geassemánus 1989. Ájtte lea julevsámegiela sátni ja mearkkaša áitti. Áittis seailluhit divrras gálvvuid, nu ahte Ájtte-musea lea báiki, gos seailluhit sápmelaččaid divrras gálvvuid, vai daiguin sáhttet ávkkástallat sámekultuvrii laktáseaddji dutkamušas, ovddidanbarggus ja skuvlemis. Musea ulbmil boahtá ásahusas: musea bargun lea fuolahit mearkkašahtti, sámekultuvrii laktáseaddji museadoaimmain Ruoŧas, doaibmat Ruoŧa duottarguovlluid spesiálamusean sihke bálvalit duottarguovlluide čuohcci mátkkošteapmi dieđihanguovddážin.
Saemien Sijte lea máttasápmelaš musea ja kulturguovddáš, mii lea Norgga Snåsas máttasápmelaččaid váimmusguovllus. Museas sáhttá oahpásnuvvat máttasápmelaččaid kultuvrrain ja historjjáin sihke vássánáiggi ja dálá áiggi perspektiivvas. Museas barget oahpisteaddjit, geat oahpistit gussiid čájáhusain ja musea sápmelaš šiljus. Njálmmálaš árbevierus lea oalle dehálaš sajádat sámekultuvrras, nu ahte musea ávžžuha áinnas oahpistuvvon museaoahpásnuvvama. Museas sáhttá oahpásnuvvat bissovaš ja molsašuddi čájáhusaide birra jagi.
Lappi universitehta lea náhpegierddu lahkosis Roavvenjárggas, Suomas, ja lea EU:a davimus universitehta. Dat vuođđuduvvui jagi 1979, ja dan olis doibmet dál njeallje dieđagotti ja golbma máŋggadieđalaš dutkamušinstituhta. Universitehtas leat 5 000 dutkosa čađaheaddji oahppi ja joatkkaoahppi sihke 6 400 oahppi rávesolbmuid skuvlema bealde. Okta dieđagottiin lea Dáidagiid dieđagoddi, ja árktalaš dáidda ja hábmen gulletge dál universitehta strategalaš njuollagežiide. Lappi universitehta vuodju maiddái árktalaš ja davviguovlluide guoski dutkamuššii, maid seassat olbmuid, servvodaga ja birrasa sihke dáidaga, hábmema ja media perspektiivvain. Universitehta álbmotlaš ovddasvástádusguovlun lea ovddidit sámerievtti áššedovdamuša ja sápmelaččaide laktáseaddji servvodatlaš dutkamuša.
Luleju teknihkalaš universitehta LTU lea dovddus heiveheaddji dutkamušastis, mii dahkkojuvvo ovttasbarggus našunála ja riikkaidgaskasaš fitnodagaiguin ja doaibmiiguin. Universitehtas leat badjel njeallje kampusisttis 1 600 bargi ja 15 000 oahppi. Luleju teknihkalaš universitehta LTU perspektiivvas fidnu fállá erenoamáš miellagiddevaš liibba ávkkástallat ja ovddidit universitehta máhtu ja áššedovdamuša vuorrováikkuhuslaš, speallovuđot ja máŋggaáicolašvuhtii vuođđuduvvi teknihkaid ja prográmmaarkitektuvrraid dutkamušas ja ovddidanbarggus, go ohcat čovdosiid dasa, mo čájehit ja gaskkustit dieđu sápmelaš kulturárbbi birra viiddes álbmotjoavkkuide Árktalaš guovllu miehtá. LTU dutkiin lea erenoamáš nana hárjánupmi barggus, mainna ovddidit máinnaslašvuođa, personerema ja virtuála- ja viiddiduvvon duohtavuođa (VR/AR-duohtavuođa) ávkkástalli interaktiivvalaš kulturárbeteknihkaid ja ávkespealuid. Nuba LTU oassálastá fidnus teknologalaš pilohtaid konseaptaplánemii sihke daid teknihkalaš plánemii ja ollašuhttimii oppalaččat. LTU ulbmilin lea dahkat teknologaš pilohtaid bissovaš ovdáneami mieldásažžan atnimiin vuođuid gaskasaš ja rabas gáldokoda komponeanttaid ja fállamiin sisdoalu gieđahallanreaidduid nu, ahte musea bargit sáhttet bajásdoallat ja beaivádit pilohtaid sisdoaluid jahkeviissaid.