Muittut, muitalusat, 1. työpaja

28.4.2020 Muittut, muitalusat, 1. työpajan 1. päivä:

Perinne ja nykyaika osana elävää kulttuuria. Gákti, Gapta, Gábdde.

Paikka: Adobe Connect Classroom https://sogsakk.adobeconnect.com/muittut/

 

Lapin yliopisto ja Luulajan tekninen yliopisto esittelivät suunnitteluprosessia ja joitain immersioteknologian mahdollisuuksia. Saamelaisina vierailijaluennoitsijoina toimivat saamenkäsityön tutkija Sigga-Marja Magga ja kuvataiteilija Outi Pieski. Kumpikin puhui gáktistä. Sigga-Marja kuvaili saamenpukua, sen monia merkityksiä ja siihen liittyviä käytäntöjä, kun taas Outi kuvaili gáktiin liittyviä henkilökohtaisia kokemuksia ja tunteita ja niiden heijastumista taiteeseensa.

Läsnä: Eeva-Kristiina Harlin, Darja Heikkilä, Sari Valkonen ja Anni Guttorm Siidasta, Anna Liisa Jåma ja Birgitta Fossum Saemien Sijtestä, Sunna Kuoljok Ájttestä, Ashley Colley, Maija Mäkikalli, Matilda Kalving, Satu Pesola ja Lauri Hakala Lapin yliopistosta, Henrique Rossi, Joo Chan Kim ja Teemu Laine Luulajan teknisestä yliopistosta, Sigga-Marja Magga Giellagas-instituutista, taiteilija Outi Pieski.

12.5.2020 Muittut, muitalusat, 1. työpajan 2. päivä: Repatriaatio ja mieliinpalauttaminen – Rumpu

Paikka: Adobe Connect Classroom https://sogsakk.adobeconnect.com/muittut/  

Eeva-Kristiina kertoi esinekeräyksen historiasta Saamenmaalla. Museoissa on 76 joko kokonaista rumpua tai rummunpalasta, mutta alueelta on kerätty myös arkeologisia jäännöksiä. Valtaosa rummuista on Ruotsissa, missä SHM:llä on suurimmat kokoelmat, jotka on kuitenkin sijoitettu Nordiska museetiin. Useita Nordiska museetin rumpuja on lainassa muissa museoissa. Muissa eurooppalaisissa museoissa on 23 rumpua. Rummut edustavat monia alueita ja eroavat siksi toisistaan. Tämän keräystoiminnan historia ja rumpujen nykyiset sijainnit vaikuttavat siihen, miten eri saamelaismuseot suhtautuvat rumpuihin ja miten me haluamme esitellä niitä.

Birgitta Fossum kertoi Saemien Sijtestä museona sekä siitä, mitä repatriaatio ja rumpu merkitsevät eteläsaamelaiselle alueelle.

Anna Westman Kuhmunen, Ájtte, Tukholman yliopisto / Uskontotieteellinen tiedekunta: Käytännön kokemusta saamelaisten uskontoa käsittelevän näyttelyn teosta näyttelystä Drum Time 2001

Anna Westman Kuhmunen kertoi oman näkemyksensä kyseisestä näyttelyprosessista. Drum Time -näyttely sisältää kahdeksan rumpua ja käsittelee muita saamelaisten hengellisyyteen liittyviä puolia, kuten karhurituaalia, karhujen hautoja ja uhrilöytöjä. Näyttely Gáriid áigi (Rumpujen aika), jossa esiteltiin Nordiska museetin kokoelmien rumpuja pidettiin Ájttessä vuonna 1998. Rummut palasivat tällöin Saamenmaalle ensi kertaa takavarikointinsa jälkeen. Näyttelyn tarkoituksena on kertoa uskonnosta – myös tämän päivän uskonnosta – ja sen merkityksestä identiteetille, repatriaation tarpeesta niin esivanhempien tietämyksen kuin aineellisen perinnön osalta; samalla se kertoo myös rumpujen teosta.

Fredrik Prost, Sámi Duojár Govadas, Goabdes, Gåbbdá. Gievrie

Fredrik Prost on tehnyt rumpuja vuodesta 2001. Hän aloitti rumpujen teon samana vuonna kun Ájtten näyttely avattiin. Hän ei tee kadonneiden esineiden jäljennöksiä, vaan hänen rumpunsa ovat käyttöesineitä. Ne eivät ole kuolleita esineitä, vaan tulosta menneisyyden ja nykyhetkenkin kehityksestä. Hänen rumpunsa ovat eläviä esineitä. Meidän nykyään tekemämme rummut ovat tärkeämpiä kuin vanhat rummut. Silti on tärkeää palauttaa vanhat rummut, koska niiden tulisi olla lähellä meitä ja saamelaismuseoiden ja -instituutioiden omistuksessa. On myös tärkeää saada kieli takaisin ja käyttää alkuperäisiä rumpuihin liittyviä sanoja (esim. ballin/hammer ja vuorbi/arpa). Uudempiin sanoihin liittyy kielteinen sävy. Fredrik kertoi, millaista oli tehdä eri kielialueiden rumpuja: uumajansaamen alueen kehärumpua (gåbbdá), eteläsaamen alueen kehärumpua (gievrie), pohjoissaamen alueen govadasta ja luulajansaamen alueen goabdesia. On tärkeää huomata, että rumpu elää hyvin voimakkaana saamelaistaiteessa ja saamelaisten maailmassa. Ajatuksena on purkaa kolonialistinen menneisyytemme ja rakentaa uudelleen identiteettimme alkuperäiskansana = hajota ja rakenna. Tätä on tehty Saamenmaassa jonkin verran, muttei kollektiivisesti. Kaikki tulee sijoittaa kontekstiin, ja rumpu tulee herättää uudelleen henkiin.

Läsnä: Darja Heikkilä, Eeva-Kristiina Harlin, Anni Guttorm, Sari Valkonen ja Outi Pieski Siidasta, Birgitta Fossum, Anna Liisa Jåma, Elen Kristina Utsi ja Lisa Dunfjeld Aagard Saemien Sijtestä, Henrique Rossi, Joo Chan Kim ja Teemu Laine Luulajan teknisestä yliopistosta, Jonna Häkkilä ja Matilda Kalving Lapin yliopistosta, Sunna Kuoljok ja Anna Westman Kuhmunen Ájttestä ja käsityöntekijä Fredrik Prost.

9.6.2020 Muittut, muitalusat, 1. työpajan 3. päivä: Haavojen parantaminen – Kielen menettäminen

Paikka: Adobe Connect Classroom https://sogsakk.adobeconnect.com/muittut/

Vieraileva luennoitsija Annika Pasanen (Helsingin yliopisto) kertoi anarâškielân/inarinsaamen elvyttämisestä. Luennon jälkeen keskusteltiin inarinsaamen käytöstä käytännössä ja siitä, miten museo voi auttaa elvytyksessä ja miten tämä voidaan ottaa huomioon uudessa näyttelyssä.

Vieraileva luennoitsija Lea Simma (Tjállegoahte, Author Center Sápmi) kertoi, miten saamelaiskirjallisuutta edistävä Tjállegoahte tukee saamen kieliä. Kirjailijakeskus käyttää kaikkia viittä saamea, joita puhutaan Ruotsin Saamenmaalla. Kaikkia kieliä ei ole tarpeen käyttää samalla lailla. Oleellista on, että kieli on läsnä käytännössä ja olemme tietoisia kaikista saamen kielistä. Meidän tulee kirjoittaa alkuperäinen teksti saameksi, sillä käännöksestä häviää aina paljon. Saamelaismuseo on kulttuuritalo, olohuone, julkinen tila jossa voimme käyttää saamen kieliä.

Läsnä: Eeva-Kristiina Harlin, Darja Heikkilä, Anni Guttorm, Outi Pieski ja Sari Valkonen Siidasta, Birgitta Fossum, Elen Kristina Utsi ja Kai-Rune Hetta Saemien Sijtestä, Maria Nordvall ja Sunna Kuoljok Ájttestä, Teemu Laine, Kim Joo Chan ja Henrique Rossi Luulajan teknisestä yliopistosta, Mari Suoheimo ja Matilda Kalving Lapin yliopistosta ja vierailevat luennoitsijat Annika Pasanen Helsingin yliopistosta ja Lea Simma Tjállegoahtesta.