Sámemusea Siida lea Suoma sápmelaččaid álbmotmusea, álgoálbmotmusea ja váldegottálaš ja guvllolaš spesiálamusea. Siida-viessu lea Anára márkanis Davvi-Suomas, ja das doibmet ovttas sihke Sámemusea Siida ja Davvi-Sámi luondduguovddáš. Siida rahppojuvvui jagi 1998, muhto sámemusea historjá ollá olu guhkkelii. Dart vuođđuduvvui olgomusean jo jagi 1959 ja lea danin boarrásamos sámemusea mii gávdnu.
Siida-viessu vuođđodivvojuvvo ja viiddiduvvo jagiid 2020-2022. Ođasmahttima maŋŋá viesus gávdnu Suoma viidásamos sámečoakkáldat. Siida hálddašeamis leat dál 7 000 diŋgga, ja musea ođasmahttima olis Suoma álbmotmusea máhcaha divrras 2 100 sámediŋgga čoakkáldagas Sámemuseai. Siida ođđa bissovaš čájáhus rahpasa cuoŋománus 2022.
Namas mielde Sámemusea mihttomearrin lea bálvalit sápmelaččaid ja buktit oktii nuorra ja vuorrasut sápmelaččaid. Musea bargun lea maiddái seailluhit boares árbedieđu ja hukset seammás ođđa kultuvrra dálá dutkamušain ja dáidagiin ávkkástallamiin, ee. dujiin árgabeaivvi dáiddan. Nubbi bargun lea oahpásmahttit ii-sápmelaš gussiid sápmelaš eallinvugiiguin ja veahkehit áddet sápmelaččaid máilmmigova. Siida lea maiddái dehálaš mátkkoštančuozáhat ja diehtoguovddáš, gos oažžu dieđu guovllu luonddu birra. Siidas leat maŋimuš 20 jagi áigge galledan buohkanassii badjel miljovdna guossi.
Fidnui oassálasti olbmot:
Sari Valkonen, museajođiheaddji
Eeva-Kristiina Nylander, prošeaktahoavda
Minna Lehtola, prošeaktačálli
Contact:
Eeva-Kristiina Nylander
eeva-kristiina.nylander(a)samimuseum.fi
Minna Lehtola
minna.lehtola(a)samimuseum.fi
