Fidnui oassálasti olbmot

Elen Kristina Utsi
Saemien Sijte, Norga

Elen Kristina Utsi lea prošeavtta ”Mojhtesh, vaajesh” prošeaktakoordináhtor Saemien Sijte -museas. Utsi gullá Voengelh-Njaarken bálgosii (reinbeitedistrikt), man máttit oassi lea Nordlánddas ja davit Trøndelagas Norggas; son lea maiddái eret Ruoŧa bealde Biŧonjoga leagis. Utsi lea studeren oahpposoahpamušskuvlemis sihke dipma ja garra sámedujiid ja jođiheami Romsa universitehta UiT:s. Son bargá bearraša boazodoallofitnodagas ja njuovvamiin ja dujiiguin sihke studere Romsa universitehtas.

Eeva-Kristiina Harlin
Sámemusea Siida, Suopma

Eeva-Kristiina Harlin lea studeren arkeologiija, osteoarkeologiija ja sámekultuvrra. Su erenoamáš máhttui gullet sámečoakkáldagat eurohpálaš ja davviriikkalaš museain sihke sápmelaččaid ávnnaslaš árbái laktáseaddji repatriašuvdnapolitihkka, man birra son lea almmustahttán máŋggaid artihkkaliid. Son doaibmá maiddái nákkosgirjedutkin sámegillii ja kultuvrii spesialiseren Oulu universitehta Giellagas-instituhtas.

 

Sunna Kuoljok
Duottar- ja sámemusea Ájtte, Ruotsi

Sunna Kuoljok lea fidnu “Mujto, subttsasa” fidnokoordináhtor Ruoŧa Duottar- ja sámemusea Ájttes. Son bargá etnologan ja amanueansan musea arkiivvain ja čoakkáldagaiguin.

Minna Lehtola
Sámemusea Siida, Suopma

Minna Lehtola bargá prošeaktačállin fidnus “Muštoh muštâlusah”. Lehtolas lea kulturbuvttadeami kandidáhta dutkkus, ja son vástida fidnu sisdoallobuvttadeamis ja ruhtaáššiin.

Joo Chan Kim
Luleju teknihkalaš universitehta LTU, Ruoŧŧa

Joo Chan Kim lea doavttirgráđa studeanta, gean dutkanfáddán leat viiddiduvvon duohtavuođa (AR) máŋggaáicolaš vuorrováikkuhusa teknihkat sihke diŋggaid internehttii (IoT) laktáseaddji teknologiija, man viegas geavaheaddji sáhttá leat máŋgga áiccu bokte vuorrováikkuhusas vuogádagain. Sus leat máŋgga barggu fidnus: leat mielde dutkamin fidnemis gávdnojeaddji – erenoamážit AR:ii laktáseaddji – teknologiija, mainna sáhtášii ávkkástallat fidnus, ja oassálastit pilohtaid teknihkalaš plánemii ja ovddideapmái sihke pilohttateknihka árvvoštallamii.

Mari Suoheimo
Lappi universitehta, Suopma

Doavttir Mari Suoheimo bargá fidnus bálvalushábmema dutkin. Son buktá jurdda- ja plánenbargui hábmenjurddašeami perspektiivva ja lea oasil mielde duddjomin oktasaš bargobájiid, main ovddidit pilohtaid ain viidáset gorutstoarbmametodain. Son maid koordinere fidnu Lappi universitehtas.

Henrique Souza Rossi
Luleju teknihkalaš universitehta LTU, Ruoŧŧa

Henrique Souza Rossi lea leamaš mielde ovddideamin spealuid ja virtuála duohtavuođa (VR) heivehusaid guoimmuhanatnui ja dikšunvuohkin. Fidnus son dutká fidnemis leahkki teknologiija – erenoamážit varrasamos VR-teknologiija – sihke oassálastá pilohttateknologiija programmeremii, prográmmakoda plánemii ja árvvoštallamii.

Siiri Paananen
Lappi universitehta, Suopma

Siiri Paananen lea aiddo dutkamin Lappi universitehta Dáidagiid dieđagottis ovttastahtton duohtavuođa (MR) geavaheami kulturárbbiin. Su duogáš lea speallodutkamis, ja son lea leamaš ovddideamin 3D- ja 2D-dáidaga spealuid várás sihke geavaheamin speallomohtoriid.

Karan Mitra
Luleju teknihkalaš universitehta LTU, Ruoŧŧa

Karan Mitra bargá veahkkeprofessoran Luleju teknihkalaš universitehtas LTUs Ruoŧas. Son šattai filosofiija doavttirin jagi 2013, go dutkamuša ovttas ordnen universitehtat nappo Monash University (Austrália) ja Luleju teknihkalaš universitehta LTU (Ruoŧŧa) dohkkehedje su nákkosgirjji. Son lea čađahan Monash Universitys maiddái MIT (MT) -dutkosa ja PgradDipDigComma (2006). Sun dutkansuorggit leat ee. vásáhusminsttarastima ja einnostahttivuođa kvalitehta, diliide vuogáiduvvi diehtoteknihkka, balvabálvalusteknihkka ja mátke- ja suddaduvvon diehtoteknihkkavuogádagat. Son barggai ođđajagimánu 2012 rájes juovlamánu 2013 rádjái dutkin CSIRO:s Canberras Austrálias. Son lea IEEE:a ja ACM:a lahttu.

Matilda Kalving
Lappi universitehta, Suopma

Matilda Kalving bargá dutkanveahkkin Lappi universitehta Dáidaga dieđagottis. Ovdal go Kalving álggahii industriijalaš hábmema oahpuid Lappi universitehtas, son barggai televišuvnna ja teáhtersuorggi lohpegažaldagaiguin ja gráfalaš hábmemiin. Dán fidnus son ovddida geavaheaddjisentrálaš hábmema, geavahahttivuođa testema ja pilohtaid.

Stivrenjoavku

Sari Valkonen
Museajođiheaddji
Sámemusea Siida, Suopma

Elisabeth Pirak-Kuoljok
Museajođiheaddji

Duottar- ja sámemusea Ájtte, Ruoŧŧa

 

Birgitta Fossum
M
useajođiheaddji
Saemien Sijte, Norga

Eeva-Kristiina Harlin
Prošeaktahoavda
Sámemusea Siida, Suopma

Jonna Häkkilä
Industriijalaš hábmema professor
Lappi universitehta, Suopma

Christer Åhlund 
Dihtordiehtaga professor
Luleju teknihkalaš universitehta LTU, Ruoŧŧa

Pirita Näkkäläjärvi
Kulturlávdegotti ságadoalli
Sámediggi, Suopma

Pirjo Seurujärvi
Párkajođiheaddji 
Meahcceráđđehus