Pilotit

Hankkeen menetelmänä on saamelainen näyttelykieli. Siinä saamelaiskulttuuria tarkastellaan saamelaisten silmin ja tulkitaan, kerrotaan ja esitetään saamelaisfilosofian, saamelaiskulttuurin ydinarvojen ja saamelaisen kosmologian kautta.

The project will be realised through three pilots: The Drum, The Gákti, and the Loss of Language. These three topics will be developed both technologically and content wise, in close collaboration and in a series of workshops between the participants and with the communities. The development of technology in the pilots will focus on enabling highly engaging experiences through multisensory interaction in the exhibitions and in digital environments. The technology will also make it possible to keep the exhibitions updated.

Storytelling (learning by telling & listening to stories) will be the key to a museum visit. We want visitors to meet not only objects, but the makers behind the objects: people and their stories. Objects belong to someone, somebody made them and used them. Here, we will make use of the possibilities provided by technology.

Gáktillä eli saamenpuvulla on tärkeä sija saamelaiskulttuurissa; se on osa duodjia eli saamenkäsitöitä, joissa perinne ja kehitys kohtaavat. Gákti voidaan ymmärtää sanattomana kielenä, jossa nivoutuvat yhteen aiemmat sukupolvet ja edeltäjiemme tietämys. Saamenpuku on samalla perinne, joka seuraa muotia ja siis myös muuttuu, merkkinä elävästä kulttuurista. Gákti kertoo yhteenkuulumisesta; se on osa yhteistä perintöämme, mutta myös tapa esitellä omaa persoonallisuutta ja identiteettiä.

Saamelaisesineistön palauttaminen eli repatriaatio museoista ja laitoksista saamelaismuseoihin on erittäin ajankohtainen aihe museoalalla Pohjoismaissa. Saamelaismuseo Siida saa vuonna 2021 Suomen kansallismuseon koko saamelaiskokoelman takaisin kotiin. Norjassa saamelaismuseot ovat myös keskellä repatriaatioprosessia, kun Norsk Folkemuseum ja Oslon yliopiston Kulttuurihistorian museo palauttavat esineitään.

Kirkko alkoi takavarikoida ja hävittääkin saamelaisten rumpuja jo 1600-luvulla, joten niistä moni on nykyään ei-saamelaisissa museoissa tai ei-saamelaisten omistuksessa vaikka ehkä lainassa saamelaismuseoilla. Rumpu on esimerkki museoesineestä, johon liittyy monenlaisia merkitysvivahteita. Ei-saamelaisille siinä on jotain salaperäistä, mutta saamelaisille sillä on aivan omat merkityksensä. Se kuvastaa saamelaisten maailmankäsitystä, jossa ihminen on vastavuoroissuhteessa luontoon ja kaikkeen mikä elää, mutta se muistuttaa myös kipeistä ja vaikeista hetkistä, jolloin esineitä on menetetty tai käytetty väärin esimerkiksi matkamuistona.

Saamelaismuseot esittelevät saamelaisten historiaa. Alkuperäisväestönä saamelaiset ovat olleet ja ovat kansallisvaltioiden harjoittaman kolonialismin ja sulauttamispolitiikan vaikutuspiirissä ja kohteena. Tässä pilotissa kerrotaan, miten tämä vaiettu historia on vaikuttanut saamen kielten käyttöön joillain alueilla ja perheissä sekä millainen myönteinen vaikutus saamen kielten elvytysohjelmilla on ollut yhteisöihin.