Muittut, muitalusat on yhteistyöhanke, johon osallistuvat Saamelaismuseo Siida, Eteläsaamelainen museo ja kulttuurikeskus Saemien Sijte, Ruotsin Tunturi- ja saamelaismuseo Ájtte, Lapin yliopisto ja Luulajan teknillinen yliopisto. Hankkeen päärahoittajana on Interreg Pohjoinen -ohjelma, ja kansallisia rahoittajia ovat Lapin Liitto (Suomi), Trøndelagin lääni, Norsk kulturråd ja Saamelaiskäräjät (Norja) sekä Region Norrbotten (Ruotsi).

Hankkeen tavoitteena on kehittää uudenlainen menetelmä eli saamelainen näyttelykieli museoiden käyttöön. Uudestä näyttelykielestä tulee arvokas menetelmä, jolla voidaan edistää Pohjoismaiden saamelaismuseoiden alkuperäiskansaistamista, auttaahan se näitä museoita esittämään näyttelyissään ajantasaista tietoa saamelaisista nykysaamelaisten näkökulmasta. Yhteisöjemme ja museoidemme tietämysten yhdistäminen auttaa meitä saamaan oman äänemme kuuluviin yhtenä kansana, ja uusi tekniikka auttaa meitä välittämään viestimme saamelaisyhteisöille ja muille vierailijoille. Me saamelaiset asumme neljän kansallisvaltion alueella, ja historialliset ja poliittiset muutokset ja kuohunnat ovat vaikuttaneet elämäämme monesti aikojen saatossa. Meidän ajattelutavassamme rajoja ei ole, ja saamelaismuseoiden yhteistyö on meille luontevaa.

Menetelmämme eli saamelainen näyttelykieli perustuu pohjimmiltaan siihen, että saamelaiskulttuuri muuttuu ajan myötä ja paikasta riippuen; haasteena hankkeessa onkin, miten ilmentää tätä näyttelyissä. Saamelaisten kuva itsestään ja samaistumiskohteet ovat muuttuneet kautta aikojen, minkä tulee kuvastua saamelaismuseoiden näyttelyissä esitettävässä tiedossa. Aiemmin saamelaisista puhuttaessa keskityttiin vain heidän selviytymiseensä arktisella alueella, kun taas nykyään heidät nähdään aktiivisina toimijoina, jotka vaikuttavat omaan elämäänsä osana saamelaiskulttuuria. Tämä heijastuu kahteen saamelaiseen käsitteeseen ja arvoon: käsitteeseen birgen, bierrgim, bearkadidh, piergim, biergiđ ja piʹrǧǧummuš (pärjääminen, selviäminen, kyky toipua vaikeuksista tai käsitellä niitä) ja käsitteeseen gulahallan, guládallam, govlesadtedh, leđe vuáruvaikuttâsâst/addiittâllâđ ja kulstõõllâd (keskinäinen ymmärrys, vuorovaikutus, yhteistyö, yhteenkuuluvuus). Molemmissa on pääajatuksena kulttuurin jatkuvuuden ja perinnetiedon kyky uusiutua. Jatkuvuus on perusarvo: ihmisten täytyy kohdella luontoa ja yhteiskuntaa kestävällä tavalla, niin että ne hyödyttävät tuleviakin sukupolvia.

Saamelaismuseo Siida ja Saemien Sijte rakennuttavat parhaillaan uusia tiloja ja uudistavat näyttelyitään, kun taas Ájtte hakee näyttelyihinsä uusia elementtejä. Nykynäyttelyt ovat jossain määrin pysähtyneet paikoilleen ajassa, koska vanha tekniikka ei salli muuttaa ja päivittää niitä; niinpä ne eivät vahvista tämän päivän saamelaisidentiteettiä eivätkä välitä asianmukaista tietoa museokävijöille. Museoiden tavoitteena on tarjota ajanmukainen kertomus vierailleen, joten ne tarvitsevat uuden näyttelykielen, joka säilyy joustavana, muunneltavana ja helposti päivitettävänä, niin että näyttelyistä saadaan eläviä esimerkkejä kunkin aikakauden saamelaisuudesta. Tämä on elintärkeää meille saamelaisille, ovathan saamelaismuseot niitä harvoja julkisia foorumeita, joilla voimme esitellä kulttuuriamme omilla ehdoillamme ja tarkastella ja välittää omakuvaamme dokumentoinnin avulla johtoajatuksenamme ”Menneet sukupolvet elävät meissä”.

Muittut, muitalusat -hankkeen tavoitteena on tuottaa kiinnostavia kokemuksia ja auttaa kävijöitä sisäistämään museoiden tarjoamaa tietoa paremmin. Saamelaisuus ei ole staattista, vaan se muuttuu ajan myötä yhteiskunnallisten, kulttuuristen ja muiden tekijöiden vaikutuksesta. Samaan tapaan tulisi saamelaismuseoiden näyttelyiden – sekä pysyvien että vaihtuvien – elää ja olla ajanmukaisia ja helposti päivitettäviä ja muunneltavia. Hanke saattaa yhteen Sápmin eli Saamenmaan pohjois- ja eteläosien saamelaismuseot ja tarjoaa alustan ensiksikin parhaiden museokäytäntöjen jakamiseen ja toiseksi uuden saamelaisen näyttelykielen kehittämiseen yhdessä. Tällaisen aivoriihityöskentelyn vaikutusta voimistaa edelleen se, että hankkeeseen osallistuu kaksi yliopistoa Suomesta ja Ruotsista sekä muita merkittäviä toimijoita, jotka pyrkivät yhdessä luomaan jotain ainutlaatuista. Saamelaiskulttuuria ja meidän muistojamme ja tarinoitamme tulkitsevat hankkeessa taiteen ja musiikin keinoin saamelaisartistit ja -taiteilijat tavoitteenaan yleismaailmallinen, sanaton yhteisymmärrys.

Saamelaismuseo Siida toimii hankkeen koordinoijana ja vastaa sen hallinnosta. Lisäksi hankkeen hallintoon osallistuvat projektipäällikkö Eeva-Kristiina Harlin sekä ohjausryhmä. Ohjausryhmän jäseniä ovat Saamelaismuseo Siidan johtaja Sari Valkonen (puheenjohtaja), Saamelaismuseo Siidan projektipäällikkö Eeva-Kristiina Harlin (sihteeri), Pirita Näkkäläjärvi (varajäsen Maria Sofia Aikio) saamelaiskäräjiltä, Pirjo Seurujärvi Metsähallituksesta, Jonna Häkkilä (varajäsen Tuija Hautala-Hirvioja) Lapin yliopistosta, Christer Åhlund Luulajan teknisestä yliopistosta, Elisabeth Pirak Kuoljok Ájttestä sekä Birgitta Fossum Saemien Sijtestä.