Saamelaismuseo Siida on Suomen saamelaisten kansallismuseo ja valtakunnallinen erikoismuseo. Museo säilyttää Suomen saamelaisten henkistä ja aineellista kulttuuria kokoelmissaan ja esittelee sitä näyttelyissä ja julkaisuissa. Museon päätarkoituksena on tukea saamelaisten identiteettiä ja kulttuurista itsetuntoa. Saamelaismuseolla on saamelaiskulttuuria säilyttäviä kumppanimuseoita Pohjoismaissa ja Venäjällä. Museo on myös jäsenenä maailman alkuperäiskansojen museoiden verkostossa.

Ájtte-museo on saamelaiskulttuurin päämuseo Ruotsissa ja tunturialueiden luonnon ja kulttuurin erikoismuseo. Se sijaitsee Jokkmokkissa heti pohjoisen napapiirin pohjoispuolella ja avattiin yleisölle kesäkuussa 1989. Ájtte on luulajansaamea ja tarkoittaa aittaa. Aitassa pidetään arvotavaroita, joten Ájtte-museo on paikka, jossa säilytetään saamelaisten arvokkaita esineitä, jotta niitä voidaan hyödyntää saamelaiskulttuuriin liittyvässä tutkimuksessa, kehitystyössä ja koulutuksessa. Museon tarkoitus juontuu asetuksesta: museon tehtävänä on huolehtia merkittävästä, saamelaiskulttuuriin liittyvästä museotoiminnasta Ruotsissa, toimia Ruotsin tunturialueiden erikoismuseona sekä palvella tunturialueille kohdistuvan matkailun tiedotuskeskuksena.

Saemien Sijte on eteläsaamelainen museo ja kulttuurikeskus, joka sijaitsee Norjan Snåsassa eteläsaamelaisten ydinalueella. Museossa voi tutustua eteläsaamelaisten kulttuuriin ja historiaan sekä menneisyyden että nykyajan näkökulmasta. Museossa toimii oppaita, jotka opastavat kävijöitä näyttelyissä ja museon saamelaisessa pihapiirissä. Suullisella kertomaperinteellä on hyvin tärkeä sija saamelaiskulttuurissa, joten museo suosittelee opastettua museokierrosta lämpimästi. Museossa voi tutustua pysyviin ja vaihtuviin näyttelyihin ympäri vuoden.

Lapin yliopisto sijaitsee napapiirin tuntumassa Rovaniemellä, Suomessa, ja on EU:n pohjoisin yliopisto. Se perustettiin vuonna 1979, ja sen puitteissa toimii nykyään neljä tiedekuntaa ja kolme monitieteistä tutkimusinstituuttia. Yliopistolla on 5 000 tutkintoa suorittavaa opiskelijaa ja jatko-opiskelijaa sekä 6 400 opiskelijaa aikuiskoulutuksen puolella. Yksi tiedekunnista on Taiteiden tiedekunta, ja arktinen taide ja muotoilu kuuluukin tätä nykyä yliopiston strategisiin keihäänkärkiin. Lapin yliopisto keskittyy myös arktiseen ja pohjoiseen tutkimukseen, joita tarkastellaan ihmisten, yhteiskunnan ja ympäristön sekä taiteen, muotoilun ja median näkökulmista. Yliopiston kansallisena vastuualueena on edistää saamelaisoikeuden asiantuntemusta ja saamelaisiin liittyvää yhteiskuntatieteellistä tutkimusta.

Luulajan teknillinen yliopisto LTU tunnetaan soveltavasta tutkimuksestaan, jota tehdään yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten yritysten ja toimijoiden kanssa. Yliopistolla on yli neljällä kampuksellaan 1 600 työntekijää ja 15 000 opiskelijaa. Luulajan teknillisen yliopiston LTU:n näkökulmasta hanke tarjoaa erittäin kiinnostavan tilaisuuden hyödyntää ja edistää yliopiston osaamista ja asiantuntemusta vuorovaikutuksellisten, pelipohjaisten ja moniaistisuuteen perustuvien tekniikoiden ja ohjelmistoarkkitehtuurien tutkimuksessa ja kehitystyössä, kun haetaan ratkaisuja siihen, miten esittää ja välittää tietoa saamelaisesta kulttuuriperinnöstä laajoille yleisöille kautta Arktisen alueen. LTU:n tutkijoilla on erityisen vankka kokemus työstä, jossa kehitetään tarinallisuutta, personointia ja virtuaali- ja lisättyä todellisuutta (VR/AR-todellisuutta) käyttäviä interaktiivisia kulttuuriperintötekniikoita ja hyötypelejä. Niinpä LTU osallistuu hankkeessa teknologisten pilottien konseptisuunnitteluun sekä niiden tekniseen suunnitteluun ja toteutukseen yleensä. LTU:n tavoitteena on luoda teknologisista piloteista kestävän kehityksen mukaisia käyttämällä alustojen välisiä ja avoimen lähdekoodin komponentteja ja tarjoamalla sisällönmuokkausvälineitä, niin että museon henkilöstö voi ylläpitää ja päivittää pilottien sisältöjä vuosikausia.